-
Kestävä Espoo – sosiaaliset haasteet ja monikulttuurisuus
Johdanto – Miksi sosiaalinen kestävyys on tärkeää? Espoo kasvaa ja monimuotoistuu. Kestävä kehitys ei ole vain ympäristötekoja – se on myös yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Sosiaalinen kestävyys varmistaa, että jokainen voi osallistua ja hyötyä kaupungin kasvusta. Espoon demografinen muutos Vieraskielisten osuus Espoon väestöstä on jo 25 %, ja peruskouluissa yli 30 % oppilaista on monikielisiä. Tämä
-
Miten kehitetään Espoon alueen työllisyyspalveluita vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin?
Espoon alueen työllisyys on keskeinen hyvinvoinnin ja elinvoiman perusta. Viimeaikaiset tilastot osoittavat kuitenkin, että työttömyydessä on edelleen haasteita, ja onkin kriittistä pohtia, miten voimme kehittää työllisyyspalveluita vastaamaan paremmin niin työnhakijoiden kuin yritystenkin tarpeita. Erityisen tärkeää on vahvistaa jo aiemmin tunnistettua oppilaitosten, yritysten ja työllisyyspalveluiden saumatonta yhteistyötä. Nykytila ja tunnistetut haasteet: Espoossa tehdään jo arvokasta yhteistyötä
-
Espoon hallittu kasvu – kuka hallitsee ja mitä kasvaa?
Avasin aikaisemmassa artikkelissani Inhimillisen kokoista kaupunkisuunnittelua Espooseen Vaattovaaran näkemyksiä lähinnä siltä pohjalta, jossa on otettava huomioon jo olemassa olevat kaupunkikeskuksien rakenteet. Lähestyin asiaa positiivisen kautta ja meidän on kyllä elettävä sillä pohjalla, joka on aikoinaan linjattu Espoon tarinaan. Tässä artikkelissani nostan kuitenkin muutamia kriittisiä kysymyksiä Espoon kasvua ajatellen. Mitä hallittu kasvu oikein tarkoittaa? Espoo mainostaa
-
Yrittäjämyönteinen kaupunki: Menestyksen kasvualusta
Kun etsit kaupunkia, joka tukee innovaatioita, edistää verkostoitumista ja tarjoaa yrittäjille optimaalisen ympäristön, yrittäjämyönteinen kaupunki on juuri oikea valinta. Yrittäjämyönteisyyden ytimessä ovat arvot, jotka rakentavat siltoja ideasta toteutukseen ja asettavat asukkaat etusijalle taloudellisen kasvun katalysaattoreina. Infrastruktuuri, joka saa yrittäjän Espooseen Haluan olla kehittämässä kaupunkiamme, joka tarjoaa monipuolisen ja modernin infrastruktuurin. Tällainen kaupunki houkuttelee ja palvelee
-
Suomen koulutuksen suunta huolettaa: mihin olemme matkalla?
Viime aikoina en ole voinut olla ajattelematta Suomen koulutuksen tilaa – tai rehellisesti sanottuna, sen jatkuvaa murrosta. Olen huolissani siitä, että kiireellä valmisteltu uusi laki oppimisen tuesta saattaa jäädä torsoksi. Perusongelmat, kuten alueelliset erot, resurssien niukkuus ja koulujen levottomuus, eivät näytä katoavan mihinkään. Miksi näin merkittävä muutos ei saanut enemmän aikaa ja huolellista suunnittelua? Nyt
-
Inhimillisen kokoista kaupunkisuunnittelua Espooseen
Espoo, Suomen toiseksi suurin kaupunki ja rakennettu monikeskuksisen alueiden idealle. Tiivistä rakentamista näiden keskuksien ympärille on kritisoitu ja varmaan osin syystäkin. Joten on pohdittava miten voisimme tehdä Espoosta inhimillisemmän ja asukaslähtöisemmän kaupungin, jossa huolehdimme myös luonnostamme sekä viheralueistamme? Tunnustan, että pidän kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran ajatuksista ja hänen näkemyksensä tarjoavat tähän mielenkiintoisia näkökulmia. Vaattovaara korostaa,
- Kestävä Espoo – sosiaaliset haasteet ja monikulttuurisuus
- Miten kehitetään Espoon alueen työllisyyspalveluita vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin?
- Espoon hallittu kasvu – kuka hallitsee ja mitä kasvaa?
- Yrittäjämyönteinen kaupunki: Menestyksen kasvualusta
- Suomen koulutuksen suunta huolettaa: mihin olemme matkalla?